Hyvinvointia myös ihmisille

Luonnosta saatavat hyvinvointivaikutukset alkavat nopeasti ja pysyvät pitkään.

Tutkimusten mukaan luonnon läheisyys elinympäristössä vähentää sairastavuutta ja lisää onnellisuutta.

Yhteys luontoon on monille tärkeä.
Yhteiskunnan muutokset ovat kuitenkin heikentäneet luontosuhdetta. Erityisesti tämä näkyy lasten ja nuorten kohdalla.
Yhteys luontoon koetaan silti edelleen tärkeäksi, ja se näkyykin monilla vapaa-ajan käytössä, kun se liittetään ulkoiluun ja luontoon. Tämä tukee hyvinvointia.

Luonnolla on todettu  merkittäviä hyvinvointivaikutuksia.
Jo noin 15–20 minuutin luonnossa oleskelu auttaa laskemaan verenpainetta. Tämän vaikutuksen saa esimerkiksi istumalla metsässä tai rauhallisessa puistoympäristössä.

Myös fyysiset oireet saavat helpotusta.
Ihmisen rentoutuessa fyysiset oireet vähenevät, jotka johtuvat jännittyneisyydestä tai huonoista työskentelyasennoista. Esimerkiksi päänsärky voi loppua luonnossa liikkuessa.







Metsällä ja ylipäätään luonnolla on useita terveysvaikutuksia.

Stressi lievittyy.
Luonnon seesteisyys vaikuttaa myönteisesti kiireessä ja tietotulvassa elävään ihmiseen. Luontoliikunta voi parantaa myös stressin heikentämää vastustuskykyä.

Mieliala kohenee.
Luonto piristää mieltä. Se auttaa unohtamaan arjen huolet ja murheet.

Fyysinen aktiivisuus lisääntyy.
Luonto houkuttelee liikkumaan myös uudestaan. Liikunta luonnossa koetaan kevyemmäksi kuin sisätiloissa.

Sosiaalinen hyvinvointi lisääntyy.
Luontoympäristö vaikuttaa positiivisesti vuorovaikutukseen. Luonnon avulla suhde omaan itseen ja muihin ihmisiin koetaan myönteisemmäksi. Myös erilaisten ryhmien välinen kanssakäyminen helpottuu. Siksi esimerkiksi ryhmähengen kohentamiseksi järjestetään usein ohjelmanumeroita ja retriittejä luonnon keskelle.

Luontoon hakeutuminen on monelle tiedostamaton valinta. Ihminen haluaa siis luonnostaan hakeutua ulos luontoon